Restaurointikuvasto
 Haku tietokannasta
 Tietoa hakuehdoista

 

 
takaisin hakutuloksiin
 
Puhallettu ikkunalasi
Puhalletun ikkunalasin valmistukseen käytettiin Suomessa perinteisesti kvartsipitoista hiekkaa, koivun-tuhkasta uutettua potaskaa ja kalkkikiveä. Lasi oli vihertävää valmistuksessa käytettävän hiekan epäpuhtauksien vuoksi. Lisäksi vanhan lasin pinta harmaantui ja sameni ajan kuluessa ja sen kirkkautta huononsivat myös lasimassaan syntyvät kaasukuplat. Suomessa voitiin valmistaa täysin kirkkaita ikkunalaseja vasta sen jälkeen, kun raaka-aineena ryhdyttiin vuodesta 1858 lähitien käyttämään ulkomailta tuotua piihiekkaa. Vanha lasi oli 1,8 - 2,2 mm:n paksuista ja aina 1950-luvulle asti pienet ruudut olivat huomattavasti halvempia kuin suuret.

Ikkunoita korjattaessa on vanhat lasit syytä säilyttää. Särkyneitä ruutuja korjattaessa käytetään mieluiten esimerkiksi purkutaloista saatavaa alkuperäisen kaltaista lasia. Uusi tehdasvalmisteinen lasi on paitsi eri näköistä, myös usein liian paksua asennettavaksi vanhan ikkunapuitteen lasikyntteeseen.
 
Kohde: Lohja, Paikkarin torppa
Kuvaaja: Uula Kohonen
Kuvausvuosi: 2002
Museovirasto
saavutettavuusseloste